Haltin häät laulu jo kertoo, että historiaa ja varsinkin taruja liittyy myös tuntureihin. Halti ei ole suinkaan poikkeus vaan se on Saanan ohella se, jonka tarustot ovat ehkä eniten ihmisille tuttuja. Sillä on toki muitakin merkittäviä meriittejä. Onhan se tunturi, jonka rinteellä sijaitsee Suomen korkein kohta 1323,6 metrin korkeudessa. Haltin huippu sen sijaan on hieman vielä korkeampi, mutta se on maantieteellisesti sijoittunut Norjan puolelle. Tunturin Suomen puoleinen osuus kuuluu Enontekiön kuntaan, kuten todella monet muutkin tunturit. Saamelaisille alue on aina ollut pyhä ja siellä onkin ollut useita eri seitoja eli pyhiä paikkoja tai uhripaikkoja.
Haltitunturi on myös mainio retkikohde ja vaellus Haltille ei ole liian vaativa urakka. Talvisin rinnettä pitkin on myös mahdollista hiihtää ja valloittaa tunturi suksien päältä.
Reittejä Haltille on useita. Suomen puolelta yleisin reitti alkaa Kilpisjärven rannalta. Täältä alkaa Kalottireitti, josta matkaa Haltille tulee 55 kilometriä. Matkalla ohitetaan käsivarren useita mielenkiintoisia ja kuuluisiakin kohteita, kuten Meekonlaakso, Saivaara ja Pitsuskönkään vesiputous.
Reitin varrelta löytyy autiotupia, joissa voi pysähtyä yöpymään tai muuten vain lepuuttamaan jalkoja pitkällä vaelluksella. On myös olemassa erillisiä varaustupia, jos haluaa varmistaa oman rauhansa. Autiotuvat kun ovat kaikille avoinna. Kokonaisuudessaan Kalottireitti on 800 kilometriä pitkä ja se alkaa Norjan Kautokeinosta, tulee Suomeen Somasjärven kohdalta kulkien Kilpisjärven kautta päätyen Ruotsin kautta takaisin Norjaan.
Monet Suomen tunturit erityisesti Haltitunturi ja Saana ovat tunnettuja taruistaan. Tarinassa Halti tunnetaan Haltin äijänä, joka on jättiläisheimon johtaja. Taru keskittyy lähinnä siihen, kuinka Saana ja hänen morsiamensa Malla-neito ovat menossa naimisiin Porojärven kirkolla. Mallalla oli toinenkin kosija, joka sai rukkaset. Ruotsin Pältsa, tuo epäonninen kilpakosija, tulee kutsumattomana häihin tuoden mukanaan häijyt pohjanakat. Heidän taikansa pääsee valloilleen aiheuttaen jäävyöryn, joka peittää kaikki jättiläiset. Muu hääväki pakenee ja Mallan sekä hänen äitinsä kyynelistä sanotaan Kilpisjärven syntyneen.
Haltin häät on siis alun perin Taiskan vuonna 1976 ja myöhemmin myös Kotiteollisuus nimisen yhtyeen esittämä laulu, jossa puhutaan juuri tästä samaisesta tarusta. Laulu on luultavasti syynä siihen, miksi tarina on niin kovin tuttu usealle suomalaiselle. Haltitunturi on monella tasolla tärkeä paikka niin historiallisesta kuin luonnonkin näkökulmasta ja tämäkin kohde kuuluu ehdottomasti niihin, jotka kannattaa kokea edes kerran elämässään.